"Mä sitä paitsi tykkäänkin uutisista" : 5­-6-vuotiaiden lasten kokemuksia ja käsityksiä tv-uutisista

Tutkielmassani tarkastelen 5­6-vuotiaiden lasten käsityksiä tv-uutisista ja lasten uutisille antamia merkityksiä. Selvitän tätä jäsentämällä aineistoa kolmen teeman kautta, jotka ovat uutiset ohjelmana, uutiset sisällöllisesti ja uutiset kokemuksena. Teoreettinen viitekehykseni on yhteiskunnallinen lapsuustutkimus, jossa lapset ovat aidosti informantteja. Näkökulmakseni uutisiin valitsin kulttuurisen uutistutkimuksen. Laadullisen tutkimuksen tutkimusperinteistä nojaan löyhästi fenomenologis-hermeneuttiseen viitekehykseen. Lähtökohtani on, että lapset ovat aktiivisia median käyttäjiä. Aineistoni koostuu 19 lapsen yksilöhaastattelusta, kahdesta ryhmähaastattelusta, jossa molemmissa oli kolme lasta ja lasten uutisista piirtämistä kuvista. Yksilöhaastatteluissa juttelimme lapsen kanssa uutisista ja ryhmähaastattelussa näytin lapsille uutislähetyksen. Ohjelmatyyppinä uutiset ovat lapsille selvä. Lapset tunnistavat uutiset omaksi lajityypikseen, jota määrittävät tietyt uutisille tyypilliset ominaisuudet. Uutisissa puhutaan totta, mikä tarkoittaa sitä, että asiat ovat oikeasti tapahtuneet. Uutiset ovat tärkeitä etenkin aikuisille. Sisällöllisesti lapsille jäivät mieleen erityisesti erilaiset onnettomuudet, sää ja sota. Lapset kiinnostuvat uutisista sisällöllisesti, jos niissä on lapselle tuttuja asioita tai ne koskettavat lapsen arkimaailmaa. Lapset kiinnostuvat myös vieraista ja jännistä kuvista. Informaatiota lapset saavat pääsääntöisesti uutiskuvista ja seuraavat uutisten puhetta harvemmin. Lapset kokevat uutiset eri tavoin. Lapsen kokemukseen vaikuttaa etenkin se, mihin lapsi kiinnittää uutisissa huomiota. Mediataju vaikuttaa lasten kokemukseen uutisista, ja vahvan mediatajun omaavilla lapsilla on käytössään erilaisia couping-keinoja, joiden avulla he lohduttavat itseään, jos näkevät jotakin pelottavaa tai ahdistavaa. Varsinaisia tutkimustuloksia on kolme. Ensinnäkin aiempia tutkimuksia haastaa aineistossani se, että lapset todella katsovat uutisia. Toiseksi lasten ja aikuisten uutisten katsomisessa on paljonkin samoja piirteitä. Kolmanneksi lapset ovat heterogeeninen ryhmä, ja lapset katsovatkin uutisia eri tavoilla ja eri syistä. Aineistosta nousi esiin neljä erilaista uutisten katselijaa: Uteliaat ovat kiinnostuneet tiedosta, katsovat mielellään uutisia ja kokemuksena uutiset ovat heille sekä positiivinen että negatiivinen. Kokijat ahdistuvat uutisista eivätkä haluakaan katsoa niitä. Kokemuksena uutiset ovat negatiivinen. Valikoijat keskittyvät uutisissa heitä itseään kiinnostaviin aiheisiin ja ovat kiinnostuneita suppeasta tiedosta. Heille uutiset ovat lähinnä positiivinen kokemus. Välinpitämättömillä ei ole kokemusta uutisista eivätkä he ole niistä kiinnostuneita. Asiasanat: lapset, lapsuustutkimus, mediataju, uutise